Eija Kalliala on kirjoittanut tämän epävirallisen ja valikoivan muistion. Virallinen muistio ja materiaalit ovat Virtuaaliamkin portaalissa osoitteessa http://www.amk.fi/ -> Kehitys.
Arcadan rehtori Henrik Wolff toivotti meidät tervetulleeksi alueelle, johon Helsingin kaupunki aikoinaan perustettiin ja jossa Maamme-laulu ensi kerran laulettiin vuonna 1848.
Hän totesi, ettei virtuaaliopetus ole kehittynyt odotetusti. Se on kuitenkin tulevaisuuden opiskelutapa ja keino selviytyä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Virtuaaliamkin pitäisi olla amkeja varten eikä päinvastoin, ja sen pitäisi panostaa korkeakoulujen kannalta merkitykselliseen toimintaan.
Ensi vuonna OPM antaa opiskelijaliikkuvuuteen enemmän rahaa kuin aiemmin verkko-opetuksen kehittämiseen. Verkko-opetuksen kehittäminen pitäisi siis rahoittaa muulla tavoin. Arcadan kaikissa koulutusohjelmissa on 30 opintopisteen sivuainekokonaisuus, johon mahtuisi paljon yleistä hyvää - kunhan sitä olisi tarjolla.
Markku Väli esitteli Virtuaaliamkin portaalin uutta ulkoasua. Rakenne ja värimaailma muuttuvat ja käyttäjä voi skaalata fonttien kokoa. Portaalin käyttäjätunnusten ylläpito poistuu amkeilta, samoin portaalin yleistunnukset poistuvat.
Teija Lehto Virtamkin Kehystä ja Juha Lamminkari IT Moonista esittelivät portaalin uusia opintopalveluja. Avoimelle amkille perustetaan oma portaali http://www.avoinamk.fi/ nykyisen tutkinto-opiskelijoille tarkoitetun portaalin http://www.amk.fi/ rinnalle. Avoimen ja tutkintopuolen yhteiset opintojaksot syötetään yleisen portaalin puolelta ja niihin merkitään, onko opetus tarjonnassa myös avoimella puolella.
Virtuaaliamkin portaalin opintopalveluihin tulee uusia käyttäjärooleja kuten opettaja, opintojaksototeutuksen vastuuhenkilö ja laskuttaja. Amkin pääkäyttäjä luo opintojaksototeutuksen. Uusi hakukriteeri on yhteistyörenkaat. Opintojen suoritustiedot arvosanoineen tuodaan portaaliin.
Puoltajan ja hyväksyjän hylkäyssyiden lista täydentyy. Nykyisin puoltajan yleisin hylkäyssyy on "Muu syy, mikä", jota on vaikea tilastoida. Jos opinnot järjestävä amk hylkää hakemuksen, mistään ei ilmene, onko opintojaksolla liikaa vai liian vähän opiskelijoita. Amkien yhteyshenkilöt arvelivat, että useimmiten syy on jälkimmäinen eli opintojakso on jouduttu peruuttamaan, koska ilmoittautuneita ei ole riittävästi.
Normaalin jälkihaun lisäksi opintopalveluihin on mahdollista viedä tieto myöhässä ilmoittautuneesta opiskelijasta, josta e-virkailijat ovat sopineet keskenään. Opintojakson vastuuhenkilö voi poistaa opiskelijan ilmoittautumisen, jos peruutukselle on painavat syyt ja siitä on sovittu e-virkailijoiden kesken.
Virtamkin portaalin materiaalipankin uusi versio otetaan käyttöön maaliskuun alussa. Opintopalveluiden uusi versio otetaan käyttöön touko-kesäkuussa 2006. Syksyn hakujen helpottamiseksi e-opintotoimiston nykyisen version "Tutustu tarjontaan" -keskusteluun päivitetään samat hakutekijät, jotka puoli vuotta sitten päivitettiin "Hae opintoihin" -keskusteluun. Lisäksi "Hae opintoihin" -keskustelussa havaittuja virheitä korjataan mahdollisuuksien mukaan.
Tapio Ekholm Evtekistä esitteli AAPA-ryhmän integraatioprojektia, jota toteutetaan yhteistyössä korkeakoulujen Haka-projektin kanssa. Tavoite on yksinkertainen: opintojaksokuvauksen esittäminen LDAP-hakemistossa yhteisen skeemamäärittelyn mukaisesti. Mukana olevan amkin perusvaatimuksena on hakemistokirjautuminen eli opiskelijat ja henkilökunta kirjautuvat vain yhdellä käyttäjätunnuksella oppilaitoksen järjestelmiin. Käyttäjähakemistoon määritellään rajapinta webservice-palveluun, josta tiedot siiryvät XML-muodossa Virtuaaliamkin portaaliin.
Winhaan on rakennettu mahdollisuus siirtää oppilashallintotietoja webservice-rajapinnan yli XML-muodossa. Sitä voidaan hyödyntää muissakin oppilashallintojärjestelmissä.
Opintojaksokuvausten pitäisi siis joskus siirtyä webservice-rajapinnan yli Virtamkin opintopalveluihin. Aikataulusta ei ole vielä päätetty.
Outi Vahtila Virtamkin Kehystä esitteli Avoin-AMK-hankkeen tilannetta, mutta demoefekti iski eli palvelin ei ollut tavoitettavissa. Avoimen amkin puolella koulutusohjelman sijaan hakutekijänä on aihepiiri, joka soveltuisi tutkintopuolellekin. Opintopalvelut tarjoaa avoimen opiskelijalle mahdollisuuden suunnitella opiskelukorinsa, mikä tietysti edellyttää, että opintotarjonta on ajoissa esillä.
Jari Uimonen Pohjois-Karjalan amkista esitteli Itä-Suomen ESR1-hanketta, jonka pitäisi jatkua vuoden 2007 helmikuun lopulle. Hankkeessa kehitetään seuraavat uudet tuotteet:
Tarkoitus on, että tuotteistamismalli voidaan liittää tavallisimpiin oppimisalustoihin ja sitä testataan aidossa tuotteistusprojektissa.
Monimediaisesta case-pankista on laadittu teknologiaselvitys, jossa on tutkittu Tietien-yhteistyössä tuotettua casepankkia ja Virtamkin materiaalipankkia sekä Virtuaalimaailman tapauskertomuksia. Opintojaksojen tuotteistamiseen käytetetään esimerkkinä monialaista esteettömyyden opintojaksoa.
Itä-Suomen korkeakoulujen opetusteknologiatapahtuma järjestettiin viime marraskuussa. Tilaisuuden esitykset ovat osoitteessa http://www.ncp.fi/isot/ .
Ari Vesikko Virtamkin Kehystä kertoi ESR3-projektista. Hän näytti taulukon amkien budjetoiduista ja toteutuneista omarahoitusosuuksista. Verohallintoyhteistyö on osa HTM-renkaan toimintaa. Verohallinto antaa Virtamkille omia aineistojaan ja haluaa vastavuoroisesti amkeilta koulutuspalveluita henkilöstölleen.
Tore Ståhl Arcadasta kysyi, onko oppimisaihioiden päivittämiskäytännöistä sovittu. Miten materiaalipankissa olevia ja mahdollisesti amkien omille palvelimille kopioitavia oppimisaihioita päivitetään ja kuka niistä vastaa. Esimerkiksi Flash-aihioiden ylläpitoon tarvitaan osaaja ja lähdekoodi. Ari Vesikko sanoi, ettei materiaalipankin versioinnissa säilytetä kuin aihioiden uusimmat versiot. Sisällöntuotantorenkaissa syntyneiden verkostojen ylläpito on tärkeää.
Anu Pruikkonen Kemi-Tornion amkista esitteli Pohjois-Suomen kehittämishanketta. Liiketalouden verkko-oppimismateriaaleissa punaisena lankana on yrityksen toiminta ja sen kehittäminen. Kaikki materiaali kerätään autenttisista tilanteista. Matkailun tuotteistettava verkko-oppimismateriaali rakentuu Saariselän ympärille ja siihen liittyy myös kestävä matkailu. Tutkimusopintoihin kuuluvat tutkimuseettiset toimintaperiaatteet.
Hankkeen haasteina ovat tiukka aikataulu, sisällön kehittäminen tiiviiksi ja kiinnostavaksi, mediaelementtien suunnittelu sekä uudenlaisen pedagogiikan omaksuminen ja soveltaminen. Prosessiin otetaan jo suunnitteluvaiheessa mukaan mediapuolen ihminen, joka on tottunut tekemään käsikirjoituksia ja voi auttaa niissä opettajia.
Maija Suhonen Savoniasta esitteli Verkko-opintojen mitoitushanketta, jonka nimeksi on rekisteröity "Puikkari". Hanke on mukana Suomen semanttisen webin kehittämisverkossa. Tavoitteena olisi hyödyntää opetushallituksen opetusalan ontologiatyötä, mutta kyseinen työ ei ole vielä käynnistynyt.
Verkko-opintojen mitoitushankkeen kehikko jaetaan kaikille opettajille vapaasti muokattavaksi Virtuaaliamkin portaalissa. Verkko-opintojen mitoituksesta järjestetään seminaari 2.3.06.
Petri Pietikäinen Savoniasta esitteli OSSI – Oppimisaihiot sähköisen liiketoiminnna osaamisen kehittämisvälineenä -hanketta. Hankkeessa ovat mukana Savonia, Tieke, SanomaWSOY ja e-liiketoimintaverkosto. Liiketoiminnan digitalisoitumiseen vaikuttavat teknologia, liiketoiminta sekä kypsyys uusien käytäntöjen käyttöönotossa. Hankkeessa järjestetään sähköisen liiketoiminnan asiantuntijakoulutusta opettajille ja asiantuntijoille.
Sisältökokoelmat eli oppimisaihiot koostuvat tieto-objekteista, jotka koostuvat mediaelementeistä. Mielenkiintoiset simuloinnit innostavat oppimaan. Oppimisaihioihin liittyy metatietoja, jotta niitä voidaan käsitellä semanttisen webin keinoin.
Oppimisaihiokartta jäsentää osaamisaluetta. Oppimisaihioputkien lisäksi opintojaksoihin voidaan yhdistää erilaisia oppimisaihioita, jotka löytyvät oppimisaihiokartasta. Materiaalipankki on oppimissisällön hallintajärjestelmä. Oppimiskäsityksistä syntyvät oppimisen mallit, joiden pohjalta muodostuu oppimisprosessi: edetään aiemmasta tietämyksestä tavoitteeseen. Opintojen alussa on mielenkiinnon herättäviä oppimisteemoja kuten juridiikka ja tietoturva.
Hankkeessa tuotetut oppimisaihiot tulevat kaikkien käyttöön. Hankeryhmä voi jatkokehittää oppimisaihioita. Muutoksista pitäisi tietysti ilmoittaa aihioiden käyttäjille. Jokaisessa tuotantorenkaassa on pedagogian, multimedian ja sisällön asiantuntija. Materiaali kattaa pk-yrittäjän, yritysneuvojan ja opettajan näkökulmat.
Hankkeeseen olisi mahdollista palkata amkeista sisällönasiantuntijoita kokopäiväisiksi muutamaksi kuukauksi.
Anne-Mari Sund OPM:stä vastaili kysymyksiimme Taso 2007-2009:stä.
OPM myöntää hankerahoitusta T&K-ja erillishankkeiden lisäksi Virtamk-portaalin opiskelijamaksuihin, mikä korvaa aiemmin Valtakunnallisiin sisällöntuotantorenkaisiin osallistumiseen myönnetyn hankerahoituksen. Ammatillisille opettajakorkeakouluille myönnetään hankerahaa Verkkopedagogiikan kehittämiseen yhteistyössä Virtamkin kanssa. Tällä hetkellä on epäselvää, miten opettajakorkeakoulujen hanke liittyy Virtamkiin.
Virtuaaliamkin opiskelijamaksujen tavoitteena on suoritusten lisääminen. Amkien edustajien mukaan Virtuaaliamkin portaalin vähäistä käyttöä selittävät mm. opintojen tarjonnan määrä, sisällöt ja laatu. Ongelmana ovat olleet myös opiskelijamaksut. Idea on siis saatu amkien rehtoreilta ja johtajilta.
Tosiasia on, että Virtamkin portaalin kautta suoritettujen verkko-opintojen määrä on alhainen kun taas muuten verkko-opintojen määrä on kasvanut. Ajatuksena on testata, kasvaako Virtamkin portaalin käyttö. Mikäli se ei kolmivuotiskaudella kasva, ministeriössä joudutaan harkitsemaan koko portaalin tarpeellisuutta.
Virtuaaliamkin Kehyn johtaja Marja Rautajoki sanoi, että portaaliin pitää saada kunnollista tarjontaa, ei vain vapaavalintaisiin vaan myös ammattiaineisiin. Virtuaaliamkin teettämän opiskelijakyselyn mukaan 80 % vastanneista ei edes tiennyt mahdollisuudesta opiskella Virtamkin kautta.
Amkeista ministeriöön tulleissa hanke-esityksissä opiskelijamaksuihin tarkoitetun rahan käyttötarkoitukset ovat kirjavia. Joistain amkeista on ilmoitettu, ettei tuollaista rahamäärää saa kulumaan pelkästään opiskelijamaksuihin.
OPM esittää nyt, että rahaa myönnetään kahteen eri käyttötarkoitukseen: A) opiskelijamaksuihin B) johonkin muuhun kohteeseen. Jaettava rahasumma pysyy samana. Omarahoitusosuus on 40 %, ja se pitää käyttää samaan käyttötarkoitukseen kuin mihin hankeraha on myönnetty.
Anne-Mari Sund antoi meille tehtäväksi toimittaa OPM:ään 10.2.06 mennessä lyhyt, perusteltu ja fokusoitu näkökulma siitä, mihin rahaa halutaan opiskelijamaksujen ohella käyttää vuosina 2007-2009. Käyttökohteen pitää olla selvästi määritelty, ei vain "virtuaaliopetuksen kehittämiseen".
Kysymyksiä oli runsaasti. Voidaanko rahoja käyttää portaalin markkinointiin opiskelijoille? Miksi aiemmin esitetty hankerahan nimike "opiskelijaliikkuvuuden lisääminen" muutettiin "opiskelijamaksuiksi"? Miksi muualla tarjottava verkko-opiskelu olisi parempaa kuin omassa amkissa järjestettävä? Jos opiskelija hakisi opintoja Virtuaaliyliopistosta tai Arktisesta yliopistosta, saisiko niitä tukea tällä rahalla?
Anne-Mari Sund sanoi, ministeriö haluaisi toimivan portaalin ja amkien rehtorit, kehittämisjohtajat ja suunnittelupäälliköt olivat viime syksynä tekemässä ehdotuksia hankerahan käytöstä.
Virtuaaliamkin yhteyshenkilöpäivistä jälkimmäisenä tehtiin ryhmätöitä Stadiassa. Anne-Mari Sund lähetti meille tarkennuksia ministeriön ajatuksiin sähköpostitse. Ministeriö odotti seuraavia kannanottoja:
Ryhmätöissä todettiin, että amkien pitäisi neuvotella opintosuunnitelmatasolla liikkuvuudesta niin, että kokonaisia opiskelijaryhmiä voisi siirtää opintojaksolle amkista toiseen. Portaalin toiminnallisuutta ei tarvitsisi muuttaa, koska e-virkailijat voisivat syöttää valmiiksi sopimusryhmät.
Ryhmätöiden ja vilkkaan keskustelun jälkeen päädyimme seuraavaan ehdotukseen:
Sivu päivitetty 13.2.06
Eija Kalliala, etunimi.sukunimi@helia.fi
Helian Virtamk-sivuston
alkuun