Tutkivasta oppimisesta

Oppija ohjaa omaa oppimistaan yhteistoiminnallisesti ja vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden kanssa. Oppijaryhmä asettaa tutkimusongelman, jonka kokee itselleen merkitykselliseksi. Aluksi jokainen esittää tutkittavasta aiheesta omia käsityksiään, jotka altistetaan koko oppijaryhmän rakentavalle kritiikille. Prosessi rohkaisee omien keskeneräisten ajatusten esittämiseen ja käsittelyyn yhdessä. Tavoitteena on luoda oppijoiden nykyiseen tietoon pohjautuva selitysmalli tutkittavalle ilmiölle. Tämän työskentelyteorian pohjalta ryhdytään etsimään aiheeseen liittyvää syventävää tieteellistä ja asiantuntijatietoa. Kun syventävää tietoa esitetään, kiinnitetään huomiota tiedon luotettavuuteen ja tiedon tuottaneen tutkijan tai asiantuntijan esittämien ajatusten tai tutkimustulosten perusteisiin.

Uusi tieto synnyttää uusia kysymyksiä ja vaikeiden, laajojen ongelmien käsittelyä helpottaa niiden pilkkominen pienemmiksi. Tiedonrakentelua jatketaan jakamalla alkuperäinen tutkimusongelma osaongelmiin, joita lähdetään työstämään vastaavasti: luodaan omien ajatusten ja niiden kritiikin avulla työskentelyteoriat ja esitetään niiden ohjaamina syventävää tietoa. Tämän jälkeen voidaan taas pilkkoa tutkimusongelmaa uusiksi osaongelmiksi.

Tutkivassa oppimisessa oppijat ovat toinen toisensa tiedonlähteitä ja ajatusten testaajia. Yksilön tiedot ja päättelytaito laajenevat yhteistoiminnallisessa oppijayhteisössä.

Tutkivan oppimisen kehä

(kuvio on alkuperäisessä yhteydessään osoitteessa http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/tutkivaoppiminenmain.html )

• Kontekstin luominen - Opintojakson aihepiiri
• Ongelmien määrittäminen - Mitä halutaan selvittää? (Haasteellisia ongelmia, joihin ei ole valmista vastausta)
• Työskentelyteorioiden luominen - Omat arvaukset, selitykset, hypoteesit (Keskeneräiset ajatukset ovat tervetulleita)
• Kriittinen arviointi - Muiden käsitysten vahvuuksien ja heikkouksien käsittely rakentavasti (Mitä voidaan kehittää edelleen?)
• Syventävän tiedon esittäminen - Kirjalliset, digitaaliset ja suulliset lähteet sekä omaan empiiriseen tutkimukseen pohjautuva tieto (Lähde esitettävä ja sen luotettavuus arvioitava)
• Ongelmien tarkentaminen - Hankitun tiedon synnyttämät uudet ongelmat, osaongelmat ("Miten elefantti syödään?")
• Teorioiden tarkentaminen - Selityksiä osaongelmiin hankitun tiedon valossa - uutta tietoa - uusia osaongelmia.....

Tutkivan oppimisen kehä nojautuu jaettuun asiantuntemukseen. Se synnyttää uutta tietoa ja ymmärrystä, jota kukaan ei saavuttaisi yksin. Kaikilla on vastuu yhteisestä onnistumisesta. Toisilta saatu palaute testaa oppijan omia ajatuksia, synnyttää uusia ideoita ja laajentaa tietämystä.

Tarmo Toikkasen yksityiskohtainen kuvio tutkivan oppimisen prosesseista, tehtävistä ja toimijoista (ks. http://tarmo.fi/blog/2008/10/20/tutkivan-oppimisen-etenemisen-kaavakuva/ ).

Tiedonrakenteluympäristö Fle3

Opintojaksolla käytetään tutkivan oppimisen tiedonrakenteluun kehitettyä ympäristöä Fle3 (Future Learning Environment) http://fle3.uiah.fi/ . Opintojakson tiedonrakentelu on osoitteessa http://elearn.haaga-helia.fi/FLE, johon kirjaudutaan omalla HAAGA-HELIAn verkkotunnuksella.

Fle3-ympäristö "opettaa" tutkivan oppimisen tiedonrakentelua. Periaatteessa se muistuttaa keskustelualuetta, mutta jokainen viesti luokitellaan sisällön perusteella (ongelma, oma ajattelu, kriittinen arviointi, asiantuntijatieto, yhteenveto, työn organisointi).

Keskustelusäie alkaa aina ongelmasta, jota lähdetään selvittämään. Tästä "tutkimusongelmasta", joka tietysti liittyy opintojakson aiheeseen, ryhmän pitää sopia ennen tiedonrakentelun aloittamista. Tutkimusongelman pitää olla riittävän haastava, sellainen, josta oppijat aidosti ovat kiinnostuneita ja johon kukaan heistä ei etukäteen tiedä vastausta.

Tutkimusongelma kirjoitetaan kurssiosuuden ensimmäiseksi viestiksi. Sen jälkeen jokainen ryhmän jäsen tuo esiin omia ajatuksiaan kyseisestä aiheesta. Näitä arvioidaan kriittisesti ja rakentavasti. Kriittisen arvioinnin vaiheessa käydään antamassa rakentavaa kritiikkiä myös muille ryhmille - kaikkihan on kaikkien nähtävissä.

Omien ajatusten ja kriittisen arvioinnin (molemmissa tietämystyyppi "Oma teoria") iteroinnin jälkeen paneudutaan asiantuntijatietoon. Tässä pengotaan hakukoneiden lisäksi kirjaston tietokantoja, alan kirjoja ja lehtiä, haastatellaan työpaikan asiantuntijoita jne. "Tieteelliseksi tiedoksi" ei riitä pelkkä osoite. Tiedonrakentelu etenee parhaiten, jos lyhyesti referoidaan löydetystä olennainen, niin kaikkien ei tarvitse penkoa kaikkia lähteitä.

Fle3:n tiedonrakentelualueelle on määritelty tutkivan oppimisen kehää tukevat tietämystyypit:

• Tutkimusongelma (ong): Käytetään ongelmien määrittämisessä ja tarkentamisessa.
• Oma teoria (teoria): Käytetään työskentelyteorioiden luonnissa, kriittisessä arvioinnissa ja teorioiden tarkentamisessa - siis silloin, kun esitetään omia käsityksiä ja arvioidaan kriittisesti ja rakentavasti muiden käsityksiä.
• Tieteellinen tieto (tieto): Käytetään syventävän tiedon esittämisessä eli silloin, kun esitetään muista lähteistä tai empiirisestä tutkimuksesta saatuja tietoja. Lähde pitäisi aina mainita.
• Työn organisointi (org): Käytetään silloin, kun halutaan organisoida ja suunnata tiedonrakentelua (työnjako, aikataulu, "lilllukanvarsista asiaan",  ...)
• Yhteenveto (yht): Käytetään silloin, kun halutaan koota keskustelun keskeisimmät osat ja tulokset. Tiedonrakentelussa voidaan tehdä useita yhteenvetoja, jotka yleensä johtavat ongelmien tarkentamiseen.

Fle3-ympäristö koostuu kolmesta välilehdestä:

• Verkkopöytä: Jokaisen käyttäjän oma henkilökohtainen alue, jonne voi viedä omia tiedostojaan ja linkkejään. Kaikki kurssilla mukana olevat pääsevät katsomaan toistensa verkkopöytiä ja ottamaan sieltä materiaaleja, mutta eivät voi viedä omia materiaalejaan toisen verkkopöydälle.
• Tiedonrakentelu: Yhteisölliseen tiedonrakenteluun.
• Jammailu (nimitys tulee jazzin vastaavasta termistä): Tiedoston tai tuotteen ideointia versioimalla jono-, puu- tai verkkorakenteella. Voidaan käyttää esim. kuvan, esitteen tai asiakirjan yhteiseen ideointiin ja työstämiseen.

Vinkkejä:

• Fle3-uloskirjautuminen: Uloskirjautumisnappi on omalla verkkopöydällä. Ulos ei kirjauduta heti vaan varmistusikkunassa, joka kysyy uudestaan tunnusta ja salasanaa. Tällöin klikataan "cancel" tai "peruuta". Internet Explorer -selainta käytettäessä sen sulkeminen on varmin tapa kirjautua ulos Fle3:sta.
• Linkit kannattaa lisätä viestiin erillisestä, linkille tarkoitetusta kohdasta ja antaa niille kuvaava nimi, joka ei ole liian pitkä. Pitkät linkit venyttävät viestiä vaakasuunnassa - ja samalla muitakin saman tiedonrakentelusäikeen viestejä.
• Omissa tiedoissa kohtaan "lempinimi" on hyvä kirjoittaa oma nimi tms., muuten tiedonrakentelu näyttää viestin lähettäjäksi käyttäjätunnuksen. Tavallinen käyttäjä ei saa muuttaa kerran antamaansa lempinimeä (henkilökuntaan kuuluva voi sitä muuttaa).
• Viestien luokitteluun kannattaa panostaa: referoinko löytämääni asiantuntijatietoa vai kirjoitanko siihen liittyviä omia ajatuksiani? Edellisessä käytetään tietämystyyppiä (tieteellinen) "tieto", jälkimmäisessä (oma) "teoria". Jos molemmat syntyvät samalla istumisella, ne pitäisi silti jakaa kahdeksi eri viestiksi. Viestejä voi lajitella tietämystyypin mukaan, mikä helpottaa satojen viestien tiedonrakenteluketjun hallitsemista.
• Tiedonrakentelussa kurssin (kurssi 1, kurssi 2, kurssi 3) voi muuttaa kohdasta "Valitse kurssi" ja klikkaamalla "Vaihda".
• Julkaistua viestiä ei voi poistaa. Siksi ohjelmisto pakottaa esikatselemaan viestin ennen sen julkaisemista. Jos jotain todella pahaa livahtaa keskustelusäikeeseen, opettaja voi pyynnöstä poistaa sen näkyvistä. Viesti jää kuitenkin järjestelmään ja opettajan pitää kirjoittaa näkyviin perustelut viestin poistamiselle. Koettuja poistoperusteluja ovat: "Viesti lipsahti väärään keskustelusäikeeseen", "Viestissä on turhan leveä kuva tai linkki (linkkiä varten Fle3:ssa on erillinen kenttä, sitä ei tarvitse kirjoittaa viestiin), jonka vuoksi koko keskustelusäie levenee ja lukemista varten täytyy vierittää näyttöä vaakasuuntaan."
• Jokaiseen viestiin kirjoitetaan erillinen otsikko, mielellään mahdollisimman kuvaava, jotta helmet löytyvät keskustelusäikeestä vaivatta.
• Jokainen viesti luokitellaan (Flea-hahmo neuvoo). Myöhemmin viestejä voidaan etsiä luokittelun mukaan: esim. vain kaikki asiantuntijatiedot tai kaikki yhteenvedot. Tämä helpottaa tiedonrakentelun raportin työstämistä: joka kierroksesta poimitaan yhteenvedot ja työstetään niistä lopullinen raportti.
• Liitetiedostoja ei voi liittää Fle3-viestiin (linkkejä ja kuvia voi). Mahdolliset liitetiedostot tallennetaan verkkoon muulla tavoin ja viestin linkkikenttään viedään liitetiedoston osoite. Tiedostoja voi Fle3:ssa tallentaa esim. omalle verkkopöydälle. Opettajan kanssa neuvotellaan, saavatko opiskelijat tallentaa tiedonrakentelussa mahdollisesti syntyviä tiedostoja Fle3:n yhteisiin kurssikansioihin. Yhteisiin kurssikansioihin vietyjen liitetiedostojen oikea linkkiosoite kannattaa hakea tiedonrakentelun lopussa olevan kurssikansiolinkin eikä oman verkkopöydän kautta.

Linkkejä

• Tutkivan oppimisen tiedonrakentelun raportteja HAAGA-HELIAn opintojaksoilta
• Connect Pro -tallenne tutkivasta oppimisesta ja Fle3-tiedonrakenteluympäristöstä (katseluun tarvitaan Haaga-Helian verkkotunnus)

Lähteitä

• Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY
• Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY. ( Edellisen teoksen vanha versio.)
• Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen M., Pyysalo R. & Lonka K. 2005: Tutkiva oppiminen käytännössä - Matkaopas opettajille. Porvoo: WSOY
• Tarmo Toikkanen: Tutkivan oppimisen mallista (http://tarmo.fi/blog/2008/10/20/tutkivan-oppimisen-mallista/)
• Tarmo Toikkanen: Tutkivan oppimisen etenemisen kaavakuva (http://tarmo.fi/blog/2008/10/20/tutkivan-oppimisen-etenemisen-kaavakuva/)
• Pirita Seitamaa-Hakkarainen, Kai Hakkarainen: Tutkiva oppiminen (http://www.mlab.uiah.fi/polut/Yhteisollinen/teoria_tutkiva_oppiminen.html)
• Jenni Collin, Kati Korhonen, Laura Penttinen & Virve Vakiala: Tutkiva oppiminen, 2003 (http://www.tutkiva.edu.hel.fi/tutkivaoppiminen.html)
• Tutkiva oppiminen (http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/tutkivaoppiminenmain.html )
• Development of learning theories ( http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/eng/delete.html )
• Tutkivaa oppimista, muistiinpanot seminaarista 14.8.07
• Fle3 (http://fle3.uiah.fi/)
• Fle3 käyttäjäopas ( http://fle3.uiah.fi/FLE_user_manual/fin_opas.html )

---

Sivu päivitetty 28.10.2008
Eija Kalliala, etunimi.sukunimi@haaga-helia.fi