Tutkivan oppimisen tiedonrakenteluympäristö Fle4
Tarmo Toikkasen yksityiskohtainen kuvio tutkivan oppimisen prosesseista, tehtävistä ja toimijoista (ks. http://tarmo.fi/blog/2008/10/20/tutkivan-oppimisen-etenemisen-kaavakuva/ ).
Tiedonrakenteluympäristö Fle4
Opintojaksolla käytetään tutkivan oppimisen tiedonrakenteluun pilottiympäristöä Fle4 (Future Learning Environment), joka on kehitetty vuosia käytössä olleesta Fle3-ympäristöstä. Toimintaperiaate on sama, mutta Fle4 toimii Fle3:a jouhevammin. Fle4 on avoin ympäristö, joten kaikki viestit ja viestiketjut ovat kenen tahansa luettavissa.
Fle4-ympäristö "opettaa" tutkivan oppimisen tiedonrakentelua.
Fle4:ssa käytetään Wordpressin blogia siten, että kunkin tiedonrakentelun
aloitus on blogiviesti ja tiedonrakentelu muodostuu tästä lähtevästä
viestiketjusta, viestin kommenteista, joista jokainen luokitellaan sisällön
perusteella (ongelma, oma ajattelu, kriittinen arviointi, asiantuntijatieto,
yhteenveto, työn organisointi).
Tiedonrakentelu aloitetaan ongelmasta, jota lähdetään selvittämään. Tästä
"tutkimusongelmasta", joka tietysti liittyy opintojakson aiheeseen, ryhmän pitää
sopia ennen tiedonrakentelun aloittamista. Tutkimusongelman pitää olla riittävän
haastava, sellainen, josta oppijat aidosti ovat kiinnostuneita ja johon kukaan
heistä ei etukäteen tiedä vastausta.
Tutkimusongelma kirjoitetaan blogiviestin ketjuun ensimmäiseksi kommentiksi tai viestiksi. Sen jälkeen jokainen ryhmän jäsen tuo esiin omia ajatuksiaan kyseisestä aiheesta. Näitä arvioidaan kriittisesti ja rakentavasti. Kriittisen arvioinnin vaiheessa käydään antamassa rakentavaa kritiikkiä myös muille ryhmille - kaikkihan on kaikkien nähtävissä.
Omien ajatusten ja kriittisen arvioinnin (molemmissa tietämystyyppi "Oma teoria") iteroinnin jälkeen paneudutaan asiantuntijatietoon. Tässä pengotaan hakukoneiden lisäksi kirjaston tietokantoja, alan kirjoja ja lehtiä, haastatellaan työpaikan asiantuntijoita jne. "Tieteelliseksi tiedoksi" ei riitä pelkkä osoite. Tiedonrakentelu etenee parhaiten, jos lyhyesti referoidaan löydetystä olennainen, niin kaikkien ei tarvitse penkoa kaikkia lähteitä.
Fle4:n tiedonrakentelualueelle on määritelty tutkivan oppimisen kehää tukevat tietämystyypit:
- Tutkimusongelma (ong): Käytetään ongelmien määrittämisessä ja tarkentamisessa.
- Oma teoria (teoria): Käytetään työskentelyteorioiden luonnissa, kriittisessä arvioinnissa ja teorioiden tarkentamisessa - siis silloin, kun esitetään omia käsityksiä ja arvioidaan kriittisesti ja rakentavasti muiden käsityksiä.
- Tieteellinen tieto (tieto): Käytetään syventävän tiedon esittämisessä eli silloin, kun esitetään muista lähteistä tai empiirisestä tutkimuksesta saatuja tietoja. Lähde pitäisi aina mainita.
- Työn organisointi (org): Käytetään silloin, kun halutaan organisoida ja suunnata tiedonrakentelua (työnjako, aikataulu, "lilllukanvarsista asiaan", ...)
- Yhteenveto (yht): Käytetään silloin, kun halutaan koota keskustelun keskeisimmät osat ja tulokset. Tiedonrakentelussa voidaan tehdä useita yhteenvetoja, jotka yleensä johtavat ongelmien tarkentamiseen.
Vinkkejä:
- Viestien luokitteluun kannattaa panostaa: referoinko löytämääni asiantuntijatietoa vai kirjoitanko siihen liittyviä omia ajatuksiani? Edellisessä käytetään tietämystyyppiä (tieteellinen) "tieto", jälkimmäisessä (oma) "teoria". Jos molemmat syntyvät samalla istumisella, ne pitäisi silti jakaa kahdeksi eri viestiksi. Viestejä voi lajitella tietämystyypin mukaan, mikä helpottaa satojen viestien tiedonrakenteluketjun hallitsemista.
- Jokaiseen viestiin kirjoitetaan erillinen otsikko, mielellään mahdollisimman kuvaava, jotta helmet löytyvät keskustelusäikeestä vaivatta.
- Jokainen viesti luokitellaan (opastus ja aloitussanat näkyvät, kun viestiä ryhdytään työstämään). Myöhemmin viestejä voidaan etsiä luokittelun mukaan: esim. vain kaikki asiantuntijatiedot tai kaikki yhteenvedot. Tämä helpottaa tiedonrakentelun raportin työstämistä: joka kierroksesta poimitaan yhteenvedot ja työstetään niistä lopullinen raportti.
- Liitetiedostoja ei voi liittää Fle4-viestiin, mutta linkkejä voi, joten mahdolliset liitetiedostot tallennetaan verkkoon muulla tavoin ja viestin linkkikenttään viedään liitetiedoston osoite.
Lähteitä
- Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY
- Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY. ( Edellisen teoksen vanha versio.)
- Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen M., Pyysalo R. & Lonka K. 2005: Tutkiva oppiminen käytännössä - Matkaopas opettajille. Porvoo: WSOY
- Tarmo Toikkanen: Tutkivan oppimisen mallista (http://tarmo.fi/blog/2008/10/20/tutkivan-oppimisen-mallista/)
- Tarmo Toikkanen: Tutkivan oppimisen etenemisen kaavakuva (http://tarmo.fi/blog/2008/10/20/tutkivan-oppimisen-etenemisen-kaavakuva/)
- Pirita Seitamaa-Hakkarainen, Kai Hakkarainen: Tutkiva oppiminen (http://www.mlab.uiah.fi/polut/Yhteisollinen/teoria_tutkiva_oppiminen.html)
- Jenni Collin, Kati Korhonen, Laura Penttinen & Virve Vakiala: Tutkiva oppiminen, 2003 (http://www.tutkiva.edu.hel.fi/tutkivaoppiminen.html)
- Tutkiva oppiminen (http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/tutkivaoppiminenmain.html )
- Development of learning theories ( http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/eng/delete.html )
- Tutkivaa oppimista, muistiinpanot seminaarista 14.8.07
- Fle3 (http://fle3.uiah.fi/)
- Fle3 käyttäjäopas ( http://fle3.uiah.fi/FLE_user_manual/fin_opas.html )
Sivu päivitetty 8.11.2009
Eija Kalliala, etunimi.sukunimi@haaga-helia.fi