Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen kuuluu opettajien pedagoginen näkemys, tekninen infrastruktuuri sekä etenemissuunnitelma.
Haaga-Helian pedagogisen strategian mukaan noudatamme yhteistoiminnallista tutkivaa oppimista. Käytännössä monet opettajat jakavat materiaalinsa ja oppimistehtävänsä oppimisalustoilla, joiden kautta opiskelijat palauttavat tehtävänsä suoraan opettajalle arvioitaviksi. Tällöin opiskelijat eivät näe toistensa ratkaisuja eivätkä ehkä edes tiedä, ketkä muut opiskelijat ovat heidän kanssaan samalla kurssilla. Monet opettajat käyttävät oppimisalustojen suljettuja ryhmätyöalueita, joihin muihin ryhmiin kuuluvat opiskelijat eivät pääse. Luottamuksellisissa yritysprojekteissa suljetut alueet puoltavat paikkaansa, mutta niissäkin julkinen osa pitäisi altistaa yhteiselle oppimiselle.
Visioni mukaan tulevaisuudessa opiskelijaryhmät paneutuvat osaamistaan kehittäviin työelämän autenttisiin projektitöihin, ei vain simuloimalla työelämän tilanteita vaan työskentelemällä aidosti aitojen työelämän toimijoiden kanssa. Tutkivan oppimisen yhteisöllinen tiedonrakentelu on opiskelijoille luonnollinen tapa toimia ja kehittyä monialaisiksi ammatillisen teorian ja käytännön asiantuntijoiksi.
Haaga-Heliassa otettiin syksyllä 2007 käyttöön tutkivaa oppimista tukeva ja opettava tiedonrakenteluympäristö Fle3. Koekäyttäjiksi keväällä 2008 ilmoittautui kymmenen opettajaa, jotka raportoivat seuraavia ongelmia tutkivan oppimisen soveltamisessa:
Valtaosa edellä luetelluista ongelmista ei liity teknologiaan vaan
pedagogiikkaan.
Visioni mukaan Verkkoteknologiat kuten yhteisölliset työskentelyvälineet ja tilat, video- ja audioneuvottelut, verkon tietämyskannat hakutoimintoineen ja verkkojulkaiseminen ovat huomispäivän opiskelun luonnollinen osa - kuten ne ovat luonnollinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää.
Sosiaalinen media tarjoaa opiskelulle avoimia resursseja ja yhteisöllisen työskentelyn välineitä, mutta sisältää uhkia, kuten tuotettujen sisältöjen mahdollisen väärinkäytön tai häviämisen. Ammattikorkeakoulujen luottamuksellisissa yritysprojekteissa käytetään sosiaalista mediaa turvallisempia työskentely-ympäristöjä.
Haaga-Heliaan hankittiin vuoden 2007 alkupuolella videoneuvottelustudio laitteineen ja vuoden 2008 alkupuolella Connect Pro -videoneuvotteluohjelmisto. TeamSpeak-audioneuvottelu, Skype ja Marratech oli asennettu muutama vuosi aikaisemmin Haaga-Heliaan, mutta tietoturvasyistä vain yhteen työasemaan, joka toimi ulkoverkossa. Haaga-Helian sisäverkossa kyseisten välineiden käyttö on kiellettyä.
Tekniseen infrastuktuuriimme on panostettu, mutta käyttäjien toiminnan tukemisessa ja laadunvarmistuksessa on toivomista. Tässä muutamia esimerkkejä, joiden kaltaisia toivottavasti vuoden kuluttua ei enää tarvitse raportoida:
Ystävänpäivänä 14.2.08 TieVie-megakonferenssi kokoontui mm. Haaga-Helian Haagan toimipisteen tiloihin. Menetimme valtaosan CSC:n Jani Tiihosen esityksestä ja kollegoiden esitys studiostamme katkesi, kun Haaga-Helian videoneuvottelulaitteisto sammutti itsensä tunnin välein. Yhteyden katketessa studiossa ei ollut tukihenkilöä eikä helpdesk puhelimitse tavoitettavissa.
Sosiaalisen median työpajassa Haaga-Helian Pasilan tiloissa 28.2.2008 kouluttajan Tarmo Toikkasen Apple toimi ongelmitta ulkoverkossamme, mutta me koulutettavat jouduimme loikkimaan luokan työasemien eri selaimissa, kun vain Firefox ymmärsi sosiaaliselle medialle keskeiset RSS-syötteet ja vain Exploreriin oli asennettu YouTuben videoiden vaatima plugin.
Sosiaalisen median seminaarissa 9.1.2008 pilotoitiin Haaga-Heliassa käyttöönotettua Connect Pro -videoneuvotteluohjelmistoa, jota varten luokan työasemaan oli tuotu langallinen kuulokemikrofoni ja webbikamera.
Aikaa meni kuulokemikin äänen säätelyyn ja oikean seisomapaikan etsimiseen niin, että ääni ja webbikameran kuva välittyivät etäpisteisiin, samoin verkkopalveluiden etsimiseen ja niihin kirjautumisiin, kun linkit ja kirjautumiset olisivat olleet valmiina kouluttajan Tarmo Toikkasen kannettavassa. Luovuutta kysyttiin kouluttajalta RSS-syötteiden esittelyssä luokan työaseman IE6-selaimella, joka ei sellaisia osaa käsitellä.
Tilaisuuden tekniset järjestelyt hämmästyttävät. Teknologian pitäisi palvella ihmistä, mutta nyt se rajoitti ihmisen toimintaa. Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut, ja niistä oli kokemusta niin Haaga-Helian IT-palveluiden väellä kuin kouluttajalla, jotka ovat hoitaneet tiloissamme järjestettyjen IT-kouluttajien verkkoon välitettyjen seminaarien teknisiä järjestelyjä.
Ammattikorkeakoulujen ja työelämän edustajien verkostoitumista pitäisi tukea ja kannustaa myöntämällä siihen resursseja ja järjestämällä verkostoitumistilaisuuksia. Ammattikorkeakoulujen sisäiset organisaatiorajat pitäisi kaataa ja opetussuunnitelmat muuttaa radikaalisti nykyistä joustavammiksi. Tiukkaan rajatut opintojaksot ennalta asetettuine tavoitteineen harvoin kohtaavat yrityselämän autenttisia toimeksiantoja. Tuloksellisuusmittarit pitäisi uudistaa: suorittaminen ei välttämättä kuvaa oppimista.
Asenteiden pitäisi muuttua: opiskelijoilla pitäisi olla oppimisen hinku ja opettajilla aito halu auttaa opiskelijoita oppimaan. Opiskelijakeskeisyys ja aidot työelämän toimeksiannot voisivat parhaimmillaan innostaa opiskelijoita ja tarjota heille onnistumisen kokemuksia, mikä lisäisi oppimisen hinkua. Tämä palkitsisi opiskelijaprojekteja tukevia ja ohjaavia opettajia.
Uuden verkkoteknologian käyttöä pitäisi tukea ja rohkaista, mutta tietoturvaa ja tietosuojaa ei saisi uhrata uuden teknologian alttarille. Ammattikorkeakoulujen tietohallinnosta vastaavilla pitäisi olla pedagogista ymmärrystä ja heidän pitäisi yhteistyössä keskenään ja opettajien kanssa selvittää uuden teknologian pedagogisia mahdollisuuksia ja riskejä ja löytää tasapaino käyttäjäystävällisyydessä ja tietoturvassa. Liian löyhä tietoturva altistaa ajoittaisille katastrofeille, liian tiukka tietoturva taas saa opettajat ja opiskelijat karttamaan teknologiaa tai siirtämään oppimisprosessinsa helppokäyttöiseen sosiaaliseen mediaan ammattikorkeakoulujen tietohallinnon ulottumattomiin.
Sivu päivitetty 1.4.2008