Seminaari keräsi 146 osallistujaa eri puolilta Suomea. Mukana oli osanottajia paitsi ammattikorkeakouluista, joita Suomessa on 31, myös yliopistoista ja opetusministeriöstä. Työtahti oli kiivas: Aloitimme virtuaaliyliopistohankkeesta ja ammattikorkeakoulujen osuudesta siinä ja lopetimme ehdotukseen virtuaaliammattikorkeakoulua koordinoivasta hankkeesta, jonka portaali valmistui Internetiin kahden seminaaripäivän välisenä yönä. Hankkeen toiminnan pitäisi näkyä valtakunnallisesti jo ensi vuoden keväällä.
Opetusneuvos Hannu Sirén esitteli opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 1999 – 2004, valtion vuoden 2000 talousarvion sekä virtuaaliyliopistohankesuunnitelman antamien raamien pohjalta virtuaaliammattikorkeakoulun yhdeksän kohtaa sisältävän toteutusmallin.
Koulutussuunnittelija Anitta Pehkonen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta esitteli AVERKOa, avoin verkostoammattikorkeakoulu, jossa vuoden 2000 lopussa pitäisi olla jo 60 suomenkielistä opintoviikkoa tarjolla. Eri puolilla maailmaa työharjoittelussa olevat opiskelijat ovat olleet mukana AVERKOn kursseilla.Oppimisympäristö on pyritty pitämään yksinkertaisena. Jotkut kurssit on toteutettu Oulun yliopiston kehittämään Proto-ympäristöön, jotkut tavallisina web-sivuina. Jokaiseen kurssiin liittyvä perustieto löytyy AVERKOn sivuilta.
AVERKOon kuuluu myös palautelomake, joka tulostaa suoraan SPSS-ohjelmaan.
Anitta Pehkonen esitteli myös Kari Kiviniemen laatiman tutkimuksen Johdatus verkkopedagogiikkaan. Tutkimuksessa todettiin mm, että kurssin tekeminen verkkoon vaatii monenlaista osaamista ja paljon aikaa, joka pitää ottaa huomioon myös opettajan työajassa.Yleisö innostui kysymään, tarkoitetaanko verkko-opetuksella verkon käyttöä opetuksen tukena vai aitoa etäopetusta, johon ei sisälly lainkaan tutorointia. Hallinnollinen yhteistyöhän on erilaista silloin, jos koko oppiminen tapahtuu aidosti verkoissa kuin silloin, kun verkossa olevan materiaalin oppimista tuetaan lähiopetuksella. Puheenvuoroissa korostettiin myös, että opiskelijoiden pitää tietää, edellyttääkö kurssi fyysistä läsnäoloa jossain.
Virtuaaliammattikorkeakoulutoteutusten case-esimerkkejä esiteltiin Satakunnnan, Lahden ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluista.Esa rahiala ja Pekka Kuisma kertoivat Lotus Notesin päälle rakennetusta järjestelmästä: Lotus Noteshan tarjoaa tietokanta-ajattelun, suojaukset ja ohjelmoitavuuden. Järjestelmä on muodoltaan salasanoin toteutettu ekstranet, johon palautetut tehtävät menevät järjestyksessä ja opettaja näkee helposti kokonaistilanteen. Opiskelijat eivät näe toistensa palauttamia harjoituksia.
Jokaista opintojaksoa kohti on noin kymmenen kontaktituntia. Lisätietoja löytyy osoitteista http://www.avoinamk.fi sekä http://www.bh.spt.fi/virtualia
Ari Vesikko ja Sinikka Vaskelainen kertoivat Lahden ammattikorkeakoulun ESR-yhteistyössä WebCT:n pohjalta rakennetusta Aknetista. Hankerahoitus oli noin 3 miljoonaa markkaa. Opettajien laatimien materiaalien tekijänoikeudet jäivät Lahden ammattikorkeakoululle.
Jari Uimonen kertoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Lotus Learning Spacen käytöstä sekä Tietie-yhteistyöstä, jossa Helia on mukana. Pohjois-Karjalassa tavoitteina ovat vuorovaikutus opettajan ja opiskelijan välillä , työelämäyhteydet sekä jatkossa ammattimainen digitaalinen sisällöntuotanto. Opettajille ja opiskelijoille järjestetään koulutusta, ns. atk-passi, pedagogiikasta ja monimuoto-opiskelusta Lotus Learning Space –ympäristössä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja IBM ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jonka perusteluina ovat Pohjois-Karjalan ammattikorkekaoulun koulutusverkko, etäopiskelu sekä kokemukset Lotus Learning Spacesta.
Esityksen kalvot löytyvät osoitteesta http://www.ncp.fi/jari/vamk/index.html
Lehtori Aulikki Uusitalo-Kasvio Hämeen ammattikorkeakoulusta kertoi konkreettisia kokemuksia neulekurssin tekemisestä verkkoon. Opiskelijat huomauttavat, jos opettajan materiaalissa on kirjoitusvirheitä. Jos opettaja tekisi kirjan, niin oikoluvun jälkeen voisi huoata: "Ihanaa, mitään ei ole tehtävissä." Sen sijaan verkossa olevaa materiaalia pitäisi jatkuvasti päivittää.Materiaalin pitää olla hyvin jäsenneltyä. Tehtävien laatiminen oli vaikeinta. Opiskelijoiden olisi pitänyt tehtävien avulla tuottaa uutta materiaalia verkkoon, mutta tarkistaessaan materiaalia opettaja teki siihen runsaasti korjailuja, kun se oli niin keskeneräistä, joten lopulta materiaali oli kuitenkin lähinnä opettajan tuottamaa.
Projektipäällikkö Kari Salkkunen Dipolista kertoi Suomen virtuaaliyliopistohankkeesta. Hankesuunnitelma on julkaistu 13.12.1999 ja tavoitteena on, että syksystä 2002 lähtien jokaisen kurssin voisi suorittaa ilman lähiopetusta. Vuonna 2004 virtuaaliyliopisto olisi todellisuutta Suomessa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole luoda internet-akatemiaa, sillä virtuaaliyliopistossa voidaan käyttää muitakin medioita ja yhteistyötä tehdään esim. YLEn kanssa.
Alkukeskustelun jälkeen todettiin, että ammattikorkeakoulujen kannattaa jatkaa verkostoitumista eikä odottaa, mitä yliopistot tekevät. Pääehdotukseksi nousi, että muodostetaan löyhä yhteenliittymä (portaali), josta on mahdollisuus päästä yksittäiseen opintotarjontaan. Yhteenliittymällä pitää olla yhteiset pelisäännöt, mutta se muotoutuisi erilaisten kokeilujen kautta, joista kerromme avoimesti toisillemme.
Keskustelussa muistutettiin oppilaitosten perustehtävästä ja virtuaaliammattikorkeakoulun sille tuomasta lisäarvosta: sieltä otetaan kursseja, joita omassa tarjonnassa ei ole. Ehdotettiin, että portaali mahdollistaisi sekasotkuisen tarjonnan strukturoinnin ja lajittelumahdollisuudet erilaisten tunnuslukujen mukaan (osallistuneet, suorittaneet jne.). Luokittelutekijöitä voisivat olla avoin koulutus ja tutkintokoulutus. Kursseille ehdotettiin koulutusalakohtaista clearing-hintaa.
Pohdittiin, pitäisikö tarjontaa koordinoida vai miten päästään sopuun siitä, mitkä kursseista valitaan. Vai annetaanko kaikkien kurssien olla portaalissa ja odotetaan, että vähemmän suositut kurssit katoavat sieltä itsestään. Opettajien kokonaispalkkaus tuo mahdollisuuden tuottaa virtuaalimateriaalia työajalla.
Toisen seminaaripäivän aamuna kokoonnuttiin paneelikeskusteluun, jossa käsiteltiin edellisen päivän workshopien tuloksia. Virtuaaliammattikorkeakoulun portaali oli synnytetty verkkoon jo edellisenä iltana.Workshopien tuloksista syntyi seuraavanlaisia ajatuksia:Paneelin puheenjohtaja, kehitysjohtaja Pertti Puusaari Hämeen ammattikorkeakoulusta hehkutti, miten ammattikorkeakoulut pystyvät liikkumaan liukkaammin kuin yliopistot jäyhinen tiedekuntarajoineen. Verkkotekniikka on jo kunnossa, sisällöt vain puuttuvat. Hämeessä ollaan siirtymässä ISDN:stä ADSL:ään, joka tuo liikkuvan kuvan joka kotiin Internetin kautta.
Seminaarin lopuksi luvattiin, että virtuaaliammattikorkeakoulu on toiminnassa keväällä vuonna 2001.