Sähköisen asioinnin kehitystä Eino Hosia visioi niin, että kun 30 % väestöstä käyttää verkkoa, fyysistä palveluverkostoa voidaan lähteä keventämään tai purkamaan. Sitä ennen verkkoasiointi aiheuttaa vain kustannuksia.
Eino Hosia luetteli verkkoasioinnin etuja:
Euroopan parlamentin Lissabonin kokouksessa käsittelemän eEurooppa-hankkeen kohdassa 10 todetaan, että julkishallinnon tietojen pitää olla helposti saatavilla Internetin kautta. Tästä muodostuu yksi Euroopan kilpailutekijä. Euroopan kilpailuvalttihan on se, että olemme monikulttuurinen manner.
Henkilön sähköisestä tunnistamisesta (HST) Eino Hosia totesi, että nykyiset palvelut ovat joko kömpelöitä tai vastenmielisiä. Kuitenkin HST:n tarjoama allekirjoitus tarjoaa pankeille ja monille muille organisaatioille mahdollisuuden rakentaa ihan uudenlaisia palveluja.
Markku Brummerin näkemyksen mukaan verkostuminen tarjoaa yrityksille ja kansalaisille palveluliittymän, jonka kautta kaikki eritasoiset (keskushallinnon, aluehallinnon ja paikallishallinnon) palvelut ovat tavoitettavissa. Hän muistutti, että sähköisten palvelujen kehittämisen pitää edetä strategioista ja toimintamalleista toteutukseen eikä tekniikasta lähtien.
Portaalin käsite on lähtenyt selainten aloitussivuista ja valmiiksi asennettua aloitussivua ei yleensä vaihdeta. Tällä on merkitystä sivunpitäjän mainostulojen kannalta. Portaalin lisäarvo erottaa sen linkkilistasta. Portaali on koottu palvelu, jossa on käyttäjälle hyödyllistä tietoa ja joka auttaa liikkumista verkossa.
Portaalit voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
Erilaisia portaaliryhmiä voidaan tarkastella sisäinen – julkinen informaatio ja viihde – hyötytieto –dimensioilla:
Juha Heikkinen näytti verohallinnon verkkopalvelua esimerkkinä palvelusta, jota ei ole kehitelty loppuun asti. Yksi hänen mainitsemansa ongelma on se, että verkosta löytyy lomakkeita, mutta ei kaikkia lomakkeita, joten verkosta puuttuvien lomakkeiden tarvitsija joutuu kuitenkin menemään verotoimistoon niitä hakemaan. Toinen ongelma on se, että lomakkeet voi tulostaa, mutta ne pitää käsin allekirjoittaa, vaikka HST on jo kehitetty. Miksei palvelua ole päivitetty nykytilannetta vastaavaksi?
Matti Laamanen päätti esityksensä muistuttamalla muutoksen nopeudesta ja laajuudesta. Muutos koskettaa kaikkia toimialoja ja arvoketjuja. Sähköisistä palveluista tulee palveluja, e-liiketoiminnasta liiketoimintaa ja sähköisestä asioinnista asiointia.
Hänen esityksensä eteni kaistanleveyden kasvusta ja matkapuhelinverkkostandardien sekavasta kehityksestä Bluetoothiin. Hän kuvasi, miten Bluetoothin avulla päästään eroon johdoista, kun laitteistot tunnistavat toisensa 10 – 80 metrin etäisyydellä Bluetooth-sirun avulla ja voivat pyytää toisiltaan palveluita. Bluetooth osaa kuitenkin säädellä kantamaansa niin, että esimerkiksi Kalle Kastikaisen esitelmä näkyy yhden luentosalin mutta ei viereisen luentosalin tykiltä.
Kalle Kastikainen korosti, että kaistanleveyden kasvulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että WAP-katoaisi, kuten joissain lehdissä on virheellisesti rummutettu. WAP on standardi, jolla mobiileja palveluita kehitetään. Kun GSM-verkot korvautuvat UMTS-verkoilla, WAP-palveluita kehitetään edelleen, tosin sitten sellaisia, jotka voivat hyödyntää uutta kaistanleveyttä.
Kun Bluetooth yhdistetään WAP-puhelimeen, saadaan ihan uudenlaisia palveluja.
Esityksensä lopuksi Kalle Kastikainen korosti, että kansalaisen pitää itse voida päättää, milloin hänet tunnistetaan ja milloin hän tunnistuttaa itsensä.
Hän muistutti, että viestinnän pitää ensin
toimia sisäisesti, jotta se toimisi hyvin ulkoisesti. Palveluja kehitettäessä
pitää selvittää, mitä tarjotaan kenelle ja kuka
siitä vastaa.